Etsitkö lahjaideaa?

Luomuruokaa lapselle -kirja ja 100% Luomu -ruokalappu yhteishintaan 35 e (norm. 40,50 e) + toimituskulut. Kirja 24 e + toimituskulut.

Ota yhteyttä blogi- tai facebook -viestillä, kiitos!
Yst. Matleena

Facebook-linkki:
(http://www.facebook.com/pages/Luomuruokaa-lapselle-Vauvaperheen-keittokirja/352837461432543)

Pihlajanmarja

Kotipihlaja ei ole syksyn kylmyydestä  moksiskaan -päinvastoin! Syysväri on upeimmillaan ja kypsyneet marjat hehkuvat vastustamattoman kauniina.

Pihlaja onkin oikea pihan väriläiskä. Kesäkuussa puussa hehkuvat ensin terttumaiset, kermanvalkoiset kukkahuiskilot ja syksyllä nämä oranssinpunaiset, upeat marjatertut. Kaunista -mutta myös herkullista!

Pihlajanmarjoja voi käyttää murskattuina vaikkapa leipätaikinoihin. Marjoja voi kuumentaa mikrossa, jolloin ne murskautuvat helpommin. Marjoja voi myös sekoittaa kotitekoiseen omenamehuun tai lettuhilloon, tai niistä voi tehdä hyytelöä liharuoan kumppaniksi. Aikuiset voivat kokeilla pihlajanmarjalikööriä, jota voi lirauttaa juhlissa vaikka kuohuviinilasillisen pohjalle!

8 kk!

Nyt se on menoa. Pieni, kaksihampainen lapsukainen on noussut jo ensimmäisen kerran seisomaan! Syöttötuolissa samainen herra aterioi valjaskiinnityksin -terhakoiden pöytäpotkujen vuoksi tuoli pöytään kiinni ruuvattuna. Vilkkaiden liikkeiden ansiosta myös teippivaipat ovat vaihtuneet housuvaippoihin. Apua, mihin meidän vauva-aika on katoamassa?

Heti 7 kk:n jälkeen vauvan ruoka-aktiivisuus suorastaan pompsahti. Lapsi on todella kiinnostunut ruoasta ja viihtyy syöttötuolissa jo omaa ruokailua pidempäänkin. Varsinkin kun nenään eteen tarjotaan ruokaa, mitä vauva voi itse syödä.

Olen keksinyt sanan nyrkkiruoka. Ennen kuin varsinainen pinsettiote (n. 8 kk) kehittyy ja voidaan puhua sormiruokailusta, lapsi osaa hamuta ruokaa nyrkkiinsä ja sitä kautta suuhunsa. Nyrkkiruokaa siis! Samalla tai vaihtoehtoisesti, kun tarjoat lapselle lusikkaruokaa, voit antaa lapsen poimia ruokaa suuhun myös itse. Monet raaka-aineet soseutuvat lapsen suussa, vaikka hampaita ei vielä olisikaan, ainakaan monta. Pehmeät vadelmat ja muut marjat, paloiteltu luumu ja muut pehmeät hedelmät, makaroni, höyrytetyt juurekset ja kasvikset maistuvat omin käsin ihmeen hyvin! Lapsi tunnustelee ja imeskelee mielellään vaikkapa kokonaista omenaa tai porkkanaa. Noin 8 kk iässä lapselle voi paloitella myös vähäsuolaista leipää pöydältä napattavaksi. Sotku omatoimisessa ruokailussa on melkoinen ja ruokaa päätyy lattian kautta kompostiin huomattavasti enemmän kuin lusikkaruokailussa, mutta toki itsenäisyyteen kannattaa kannustaa.

"Sihtikurkkuvaihe" siis oli ja meni. Ruoka saa olla reilusti karkeaa. Tarjoa aina rakenteeltaan erilaista ruokaa, soseutetun keitto- tai pataruoan kanssa karkeata tuorelisää esim. raasteena tai sopivina paloina. Näin pureskelutaito ja suun hienomotoriikka kehittyy. Muista totuttaa lapsesi makeiden juuresten ja hedelmien ohella myös happamiin ja karvaisiin makuihin, kuten puolukkaan tai tomaattiin. Vauvana monipuolisesti makuaistia käyttänyt lapsi syö todennäköisesti yhtä monipuolisesti myös vanhempana -salaattia, yrttejä ja metsämarjoja sellaisenaan!

PS. Hei huvittavaa, näin pieni lapsi ja hän osaa itse puistaa päätään, kun maha täyttyy "eieieieiei... en jaksa enää, äiti!" :)

Kurkista myös blogissa aiemmin julkaistuun sormiruokajuttuun:
 http://luomuruokaalapselle.blogspot.fi/2012/05/soseita-vai-sormiruokaa.html

Ruusunmarja

Rutkasti C-vitamiinia, A-, D- ja E-vitamiineja sekä antioksidantteja! 

Oletko kuullut?
Toisen maailmansodan aikana briteissä koululaiset määrättiin keräämään ruusunmarjoja, jotta saatiin C-vitamiinipitoista siirappia!  Marjat korvasivat maahantuodut appelsiinit.

Luomu ja lähiruoka

Kyllä - termit menevät helposti sekaisin.

"Lähiruoka on paikallisruokaa", määritellään maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa lähiruokaselvityksessä maaliskuussa 2012. Lisäksi todetaan, että lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Suurin osa tuoreesta, sesonkiruoasta myydään ja kulutetaan omalla alueella. Paikallisesti toimivien pientuottajien erikoistuotteita myydään kuitenkin ympäri Suomea ja niistä voi kehittyä myös vientituotteita.
Paljon puhuttu kysymys kuuluukin, syökö helsinkiläinen lähiruokaa Virosta vai Vaasasta?

Maantieteellisyydestä monimutkaisuudesta huolimatta lähiruoan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat ruoan tuoreus ja alkuperätieto. Etuina pidetään myös puhtautta, pientä ekologista jalanjälkeä sekä pakkausjätteiden vähäisempää määrää ja paikallista kierrätettävyyttä. Lähiruoalla tarkoitetaan ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Lähiruoka voi olla esimerkiksi lihaa, maitotuotteita, viljatuotteita, hilloja tai muita maataloustuotteita. Perinteisesti lähiruokaa myydään torilla, myyjäisissä, tilamyymälöissä, suoramyyntihalleissa, messuilla, markkinoilla ja ruokapiireissä.

Lähiruoka ei ole välttämättä luomua eikä luomu välttämättä lähiruokaa. Luomusta lisää kirjastani -mutta aivan kuten kirjassanikin mainitsen, parhaimmillaan luomu on juuri lähellä tuotettua lähiruokaa!

PS. Olette varmasti huomanneet, kuinka blogini on ollut kesällä hyvin puutarha-lähiruokapainotteinen. Luomusti toki viljelemme, vaikka virallista luomutilaa emme kotipuutarhureina edusta. Näin nettipäiväkirjatyyppisesti muistuttelen itseäni ja lukijoita siitä, mihin aikaan vuodesta esimerkiksi hedelmäpuut kukkivat, taimet esikasvatetaan ja milloin sato on parhaimmillaan. Parasta sesonkiruokaa koko perheelle!

Lue lisää esim.
http://www.aitojamakuja.fi/

Marja-aronia

Aroniapensaan marjat ovat mehukkaimmillaan ja sen kyllä huomaa -lapsista! Alaoksien tummamehuisia marjoja on niin hauska rutistella nyrkissä - ja mehut on hauska imaista marjasta! Kekseliästä, ja C-vitamiinipitoista. Lapset näyttävät viihtyvän puskassa hyvin, mutta kyllä marjojen keruu kelpaa aikuisillekin. Isosta puskasta marjoja haalii hetkessä ämpärillisen, ilman kyykkimistä.

Hyvällä paikalla ja sopivassa maassa marja-aronia tuntuu viihtyvän ihan ilman sen suurempaa puutarhurointia. Marjat ovat isoja, mustia, kiiltäviä ja mehukkaita. Maku on ehkä vaatimaton ja tylsäkin, mutta toki marjoja kannattaa vaikka säilöä. Joillekin mehuasemalle marjoja voi kuskata vaikka yhdessä luumujen ja kriikunoiden kanssa.

Rakastan luomukauppoja!

Kaikkein hauskinta on löytää luomuputiikki sieltä, mistä sitä vähiten odottaa. Lahden Kärkkäisten läheisyydessä, kassojen jälkeen oikealla, on houkutteleva Luomumarket Tähkä. (http://www.tahka.fi/) Pienessä myymälässä kaikki syötävä on luomu- ja biodynaamisesti tuotettua ja lisäksi löytyy hyvä valikoima muita kodin tuotteita kosmetiikasta koiranruokaan ja kodin putsaukseen. Vauvoille oli tarjolla purkitettua luomuruokaa, mutta myös monia tuoreita raaka-aineita, hyviä mausteita -jopa kotimaista, pakastettua luomubroileria! Suosittelen! (http://www.facebook.com/pages/Luomumarket-T%C3%A4hk%C3%A4/172268589515007?ref=ts)

Kotiin Tähkästä nappasin ruotsalaista näkkileipää, aromikasta ja ekologista palmusokeria ja purkkitomaatteja! Seuraavalla reissulla enemmän.

Vinkkejä muista luomukaupoista, netistä ja ympäri Suomen löydät täältä:
http://www.luomuliitto.fi/index.php/osta-luomua